Listen to your brain. Your heart is an idiot.

No niin tänään on palautettu koululle paperit, että jatkan tammikuusta alkaen opinnot loppuun. Pitäisi vaan soittaa kuraattorille, että tavattaisiin ja sais vähä tietää millä aikataululla kevät menee. Mut ei edes ahistanu käydä koululla. Vaikka kylläkin jännittää että mistä mä kaivan sen motivaation.

Mun hoitajankin vaihtui viime viikolla, mutta ei haittaa koska mä tulin tosi hyvin toimeen tän uuden kanssa ja sen työote on kongitiivinen joten uskoisin että se sopii paremmin mulle. Nyt pidän kotona huolihetken joka päivä ja ajatuspäiväkirjan pito jatkuu edelleen. Tänään tehtii tietoisen läsnäolon harjoitus, mut mä nukahtelin sen aikana vähä väliä, et ei ihan ehkä menny niinkuin ois pitäny, mutta olin vaan niin väsynyt.

Alkoin tänään myös psykologin tapaamiset, joissa vähä tehää mulle diagnoosia, että mikä mulla on vai onko mitään. Sekin oli todella mukava nuori nainen, jolle oli erittäin helppo myös puhua. Tänään käytiin mun elämä läpi lasuudesta tähän hetkeen ja huomenna jatkuu lappulippusten täyttelyllä.

Perjantaina kävinki ottaa uuden leiman nahkaan ja juhlistaan ystävän valmitumista. Lauantaina mun ystävä tuli tähän meille ja sit käytii istumassa vähä iltaa ja sunnuntaina sit vaan hengailtiin ja innostuttiin laulaa singstaria. Lapsonen oli koko viikonlopun luokkakaverinsa luona. On se ihanaa ku jotkut jaksavat ja haluavat tuolleen ottaa.

Niin ja viime viikolla se järkki laitto tunteet kuriin ja no asiaan autto myös ehkä yks kaveri jonka kanssa keskustelin, niin silmät aukes ja järki astui taas voimakkaasti kuvaan. Vaikka toki myönnän että aina välil viel käy ajatuksissa, mutta tällä hetkellä voin sanoa että en tunne mitään. En sit tiedä miten käy ku nähään.